torstai 17. syyskuuta 2015

Valokuvaajan ammattitutkinto - Studionäyttö

Viime talvena päätin jatkaa koulutustani valokuvaajana. Olen joitakin vuosia aikaisemmin suorittanut kuvallisen ilmaisun perustutkinnon jonka kesto oli kaksi ja puoli vuotta. Silloin opintojen jatkaminen vielä puolitoista vuotta ammattitutkintoon asti ei tuntunut tarpeelliselta. Lähinnä koska peruskoulutus on sinällänsä jo hyvin kattava. Aikaa on tuosta kuitenkin kulunut ja hommia on tehty paljon. Alkoi välistä tuntua että oma kehitys kuvaajana oli hidastunut siihen malliin että ulkopuolinen paine viedä juttua eteenpäin saattaisi tehdä hyvää.

Lisäksi koulutus tapahtuu oppisomuspohjaisena eli opiskelua koululla on vain muutama päivä kolmen kuukauden välein. Hyvä puoli tässä on kuitenkin koulun oppien lisäksi se että saa tutustua muihin kuvaajiin eri puolelta Suomea ja nähdä kuinka he kuvauksensa tekevät ja kuulla rehellistä palautetta muilta omista kuvistaan. Mielenkiintoa lisää se etteivät osallistujat ole pelkästään muotokuvaajia vaan mukana on niin mainoskuvaajia kuin lehtikuvaajiakin.

Koulutus tapahtuu Tampereella, Visuaali viestinnän instituutissa. VVI on keskittynyt kouluttamaan kuvaajia nimenomaan ammatillisessa mielessä. Oman tyylinsä jokainen saa kehittää itse mutta kuvan on oltava asiakaslähtöinen eli asiakkaan toivomukset on otettava omassa ilmaisussaan huomioon. Ammattitutkinnossa painotus ei ole enään niinkään tekniikassa vaan juuri omassa ilmaisussa ja sen hiomisessa.

Koulutukseen sisältyy kolme osiota, studio, miljöö sekä digitaalinen työnkulku. Jokaisesta osiosta tulee suorittaa oma näyttökokeensa. Pari viikkoa sitten oli vuorossa ensimmäinen eli studio-osuus.

Lapiskuvaus. Vilhosta otettiin 2-vuotiskuvia näyttökokeeseen.
Kokeen tehtävät saatiin pari viikkoa ennen näyttöpäivää ne oli suoritettava kyseisenä aikana ennen näyttöä. Käytännössä tehtävä oli tehdä 3-5 kuvaa jotka jokainen kertovat jotakin kuvaajan ammatillisesta osaamisesta. Näiden kuvien lisäksi arvosteltavaksi jätettiin vähintään kymmenen kuvan portfolio jossa edelleen täydennettiin osaamisen esittelyä.

Perhekuvaus. Hieman erillainen viiden hengen perhekuva retro-tyyliin Franskan perheestä.

Lapsikuvaus Pihlasta steam punk - tyylisesti toteutettuna.

Muotokuvaus. Taidemaalairin muotokuva CV:tä varten Marista.

Kuvat arvostelee kolmen hengen jury johon on valittu ammattilaisia joilla on vähintään saman tai korkeamman asteen koulutus tai hyvin pitkä ura alalla. Tällä kertaa tuomaristo antoi hyvin positiivista palautetta kuvistani. Jopa odottamattoman paljon kehuttiin sävyjä sekä valaisua. Mikä tietenkin omalta osaltaan kannustaa tekemään yhä enemmän kuviensa eteen. Helpottaa tietää että muutkin ihmiset pitävät siitä linjasta jolle on itse päätynyt. Nyt haasteeksi jää nostaa rimaa myös miljöökuvauksissa seuraavaa näyttöä ajatellen. Mutta kuvaamisen ilo löytyy ehdottamisti helpommin kun pakottaa itsensä hieman oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja kokeilee uusia asioita. Onnistuminen on aina isompi asia jos ottaa pieniä riskejä sen saavuttamiseen. Näin myös kasvaa kuvaajana.

Teksti ja kuvat : Teo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti